O-ou!

"Topa ei tiedä mitä tehdä", sanoi ihana turhautunut kummipoikani liian monen lelun äärellä. Elämän realiteetit alkavat valjeta Topiakselle. "Ei Aija-tätikään aina tiedä mitä tehdä." Ei auttanut tähän kriisiin... Vaakoja molemmat. Tunnetusti siis päätöksen teon kuninkaita!

Aamukävelyllä

Kävin aammukävelyllä Töölönlahdella. Joku hurja vielä yritti mennä jääsohjolle kävelemään. Se joku hurja huomasi onneksi nopeasti, ettei mössö enää kanna. En suosittele!

Aamukävelyn jälkeen syvennyn hetkeksi opinnäytetyöni teorialukuun. Illalla näen ihanan kummipoikani pitkästä aikaa. En malta oottaa pienen Topiaksen kanssa maailman ihmettelyä! Ihanaa!

Kahvitta

Pyöräytin aamulla herkkusmoothien. Superhelppo ja nopea.

Aamun pelastaja
1 pussi pakastemansikoita
1 banaani
1/4 hunajamelonin pala

Käytin ennen smoothieissa lähes aina jogurttia, mutta nykyään lehmänmaitotuotteita vältellessäni, käytän mielummin pelkkiä hedelmiä (tunnustus: en kuitenkaan voi luopua turkkilaisen jogurtin syönnistä hillon kera silloin tällöin). Ystäväni vinkkasi hunajamelonin korvaavan maitotuotteet. Se antaa koostumukseen kermaisuutta ilman liialti peittävää makua. Toimii mainiosti. Suosittelen!

Olen korvannut aamukahvin juonnin smoothieilla. Aivan toisenlainen vireystila tulee niiden jälkeen. Lupaan sen! Aamun herkkuhetki saa myös nousemaan unikeon (voisin torkuttaa tunteja) aikaisemmin vällyistä aamiaispöytään.

Kevätsiivo

Aivan mahtavaa! Kiitos teille, jotka keksitte uusia ihania tapoja piristää rakasta kaupunkiani. Ihana kesäinen Helsinki on enää muutaman kuukauden päässä. Kesäfiilis kaupungissa alkaa jo vapusta ja jatkuu aina syyskuulle.
En malta odottaa!
 

Äitienpäivää edeltävänä päivänä, lauantaina 12. toukokuuta Helsinki muuttuu suureksi kirpputoriksi. Siivouspäivä on kerännyt Facebookissa jo tuhansia osallistujia. Minä muiden mukana.

Viime vuonna osallistuin Kallion puistokirpputoritapahtumaan. Torkkelinmäki täyttyi hetkessä myyjistä ja ostajia riitti iltamyöhään asti. Ja mikä parasta, fiilis oli mitä mainioin! Jos ei ole suuria määriä myytävää, ja vaikka olisikin, on ilmainen kirpparitapahtuma ehdottomasti kätevä tapa päästä eroon käyttämättömistä tarpeistaan. Kirpputoripöytiä on kaupungissa vaikea saada varattua ja hinta on usein liian suuri myytävään tavaran määrään nähden. Puistokirppiksillä saattaa jopa saada muutaman euron kukkaroonsa. Ehdottomasti mahtava homma.

Olen aloittanut jo kaappien siivouksen. Jälleen myyntiin menee iso kasa käyttämättä jääneitä vaatteita ja kenkiä. Toukokuuta odottaessa...

Lauantai on viikon makein päivä!

Berliinissä on maailman ihanin jäätelöbaari,
josta saa ostaa karkkia aivan kuin
lapsena kioskilta. Kappalehinnat takaisin!

Jäätelö, irtokarkit, suklaa, kakut, pullat... Nam!

Olen aina ollut perso makealle. Pienenä suuntasimme siskoni kanssa lauantaisin läheiselle kioskille valitsemaan viidellä markalla irtokarkkeja, kappalehintaan. Siskoni valitsi aina 10snt maksaneita salmiakkeja, joita sai karkkirahalla enemmän. Lisäksi ne kestivät pidempään. Itse tuhlasin kaiken isoihin, 50snt maksaneisiin herkkukarkkeihin.

Itku tuli, kun karkit oli loppu, ja sisko vasta aloitteli pienistä imeskeltävistä karkeista koostuvaa herkkupussiaan. Siskoni saattoi säästää karkkipussiaan koko viikon, maistellen ehkä yhden karkin silloin tällöin. Itse olin ahmatti. En koskaan ole pystynyt sellaiseen nautiskeluun.

Olen ajoittain pystynyt taltuttamaan makeanhimoani tahdonvoimalla, mutta olen myöntänyt itselleni, etten koskaan pysty elämään täysin ilman makeaa. Kohtuullistamisessa olen kuitenkin onnistunut sitten lapsuuteni ahmattivuosien.

Toisaalta, lapsena olin ahmatti kerran viikossa. Nykyään karkkipussi lähtee kauppaostosten lomassa liiankin helposti matkaan. Siksipä olen päättänyt pyhittää lempipäiväni lauantain vanhaksi kunnon karkkipäiväksi. Silloin saan herkutella. Tänään on lauantai. Ihanaa!

Suuntaan karkkikauppaan. Saakohan mistään irtokarkkeja enää kappalehintaan?

Alku

Ystävältä saadut villasukat
lämmittävät palelevia varpaita!

Jokaisessa päivässä on useita ihania hetkiä.
Joskus ne unohtuu, toisinaan ne muistaa pitkään.

Blogeja lukiessa koen usein mukavia hetkiä päivittäin. Hassuahan se on, että täysin tuntemattomien ihmisten kirjoittamat ja blogeissaan julkaisemat kuvat ja tekstit saattavat naurattaa ja koskettaa. Se on inspiroivaa. Olen jo pitkään haaveillut omasta blogista. Tässä se nyt on.

Tämä blogi esittäköön elämäni ihanimpia puolia.
Ehkä osaan arvostaa omaa arkeani sen myötä enemmän.

Katsotaan kuinka neidin käy!